Milloin valmistuit ja mikä oli pääaineesi? Entä sivuaineesi?
Valmistuin DI:ksi syksyllä 2017. Pääaineeni oli biomittaukset ja sivuaineeni elektroniikka. Eniten hyötyä itselleni työelämää ajatellen toivat biomittauksiin kuuluvat anturitekniikan kurssit. Elektroniikan sivuaine oli ehkä jälkeenpäin ajatellen väärä valinta. Vaikka sain elektroniikan kursseista jonkin verran työelämäni kannalta oleellista tietoa, niin osaamiseni jäi pintapuoliseksi lähinnä oman vajavaisen opiskelupanostukseni myötä. Jos tekisin valinnat uudestaan, opiskelisin perustutkinnossani enemmän ohjelmointia, data-analyysia sekä lääkinnällisten laitteiden regulatiivisia vaatimuksia (EU ja USA).

Olitko töissä opiskeluaikana?  

Olin töissä opiskeluaikanani kandityöni jälkeen vuodesta 2014 opiskelujeni loppuun saakka.

Ensimmäinen työpaikkasi valmistumisen jälkeen?

Olfactomics Oy ja Tampereen teknillinen yliopisto. Olfactomicsissa työskentelin tällöin nimikkeellä System Engineer ja yliopistolla tohtorikoulutettavana.

Missä työskentelet tällä hetkellä?  

Toimin Olfactomicsissa operatiivisen toiminnan johtajana (COO) sekä osakkaana. Yritys aloitti toimintansa puhtaasti lääkinnällisten laitteiden valmistajana, mutta olemme oikeastaan Covidpandemian alusta lähtien siirtyneet yhä vahvemmin teollisiin sovelluksiin. Vaikka yrityksen kaupallinen toiminta keskittyy nykyään vahvasti teollisuuteen, jatkamme silti lääketieteellistä laitetutkimusta ja -kehitystä erinäisten tutkimushankkeiden sekä yliopistoyhteistyön avulla.

Kuinka päädyit nykyiseen työpaikkaasi? / Urapolkusi?  

Sain paikan tutkimusapulaisena kesällä 2014 systeemitekniikan laitoksesta professori Jukka Lekkalan ryhmästä. Nautin ajastani siellä todella paljon, sillä työtehtäväni olivat monipuolisia ja työajat joustavia. Kesällä tein töitä täysiaikaisesti ja lukukausina 8–10 tuntia viikossa. Jatkoin työskentelyä tutkimusapulaisena valmistumiseeni saakka.

Vuonna 2017 aloitin diplomityöni, jossa tavoitteenani oli ”haistaa syöpä” eli hyödyntää sähkökirurgiassa tuotettua savukaasua kudostyypin ja pahanlaatuisuuden tunnistamisessa. Vaikka tutkimus rahoitettiin osittain Niku Oksalan apurahalla sekä henkilökohtaisesti saamallani Etelä-Savon kulttuurirahaston apurahalla, aihe edisti Olfactomics Oy:n tavoitteita kaupallistaa syövän haistamiseen soveltuvaa teknologiaa. Työ voitti TEKin ”Vuoden diplomityö” -palkinnon ja sitä myötä sen menestys mahdollisti jatkotutkimuksen saamallani rehtorin 4-vuotisella tohtorikoulupaikalla. En voinut kuitenkaan hyödyntää tohtorikoulurahoitustani täysin, sillä samaan aikaan Olfactomics sai EU:lta rahoituksen teknologian kaupallistamiseen. Jatko-opintojeni alettua siirryin siis myös osaaikaisesti Olfactomics Oy:n työntekijäksi nimikkeellä System engineer.

Vuodet 2018–2020 olivat vauhdikasta aikaa yrittäessäni samaan aikaan kirjoitella väitöskirjani osatöitä ja edistää teknologian kaupallistamista yrityspuolella. Tänä aikana opin todella paljon etenkin lääkinnällisen laitekehityksen kulusta ja regulatiivista vaatimuksista, kun pystytimme Olfactomicsille toimitusjohtaja Antti Roineen ja ulkopuolisen konsultin kanssa ISO 13485 – sertifioidun laatujärjestelmän.

Maaliskuussa 2020 kuitenkin kaupallisille suunnitelmillemme MedTech-puolella tuli äkkipysähdys maailmanlaajuisen pandemian ja siihen liittyvien sulkujen alettua. Suunnitellut kliiniset kokeet laitettiin jäihin ja projektin edistäminen vaikeutui muutenkin erinäisin tavoin. Myyntiluvan saaminen oli sen hetkisessä tilanteessa mahdotonta, mikä pakotti Olfactomicsin yrityksenä pivotoimaan toimintaansa teolliselle puolelle, jossa markkinoille pääsy on ainakin regulatiivisten vaatimusten kannalta nopeampaa ja helpompaa.

Lääketieteellisellä puolella aiheeseen liittyvää akateemista tutkimusta jatkettiin kuitenkin melkein normaaliin tapaan pandemian aikana ja sain viisi osatyötäni sekä väitöskirjani valmiiksi 2021 loppuvuonna. Väittelin tohtoriksi maaliskuussa 2022, jonka jälkeen roolini Olfactomicsissa vaihtui nykyiseen COO:n toimeen.

Vuodesta 2022 tähän päivään saakka olen toiminut COO:n roolissa keskittyen pääasiassa uusien myyntiprojektien hankkimiseen ja laboratoriotyöskentelyyn olemassa olevien projektien parissa. Vaikka työhöni liittyy jonkin verran hallinnollista ”paperinpyörittelyä”, niin olen silti melko aktiivisesti mukana käytännön mittaus- ja kehitystyössä muun operatiivisen tiimin kanssa. Päätoimeni ohella olen tohtoriksi valmistumiseni jälkeenkin jatkanut myös työskentelyä yliopistolla Postdoc -tutkijana osa-aikaisena tai tuntityösopimuksella. Yliopistotyö on tuonut mukavaa vaihtelua yritysmaailmaan ja mahdollistanut tehokkaamman työresurssien hallinnan, kun Olfactomicsin projektitilanne on ollut hiljaisempi. Nyt vauhti yrityspuolen toiminnassa on kuitenkin jatkuvasti kiihtymässä, joten voi olla, että satunnaisille tuntitöillekään ei riitä aikaa ja joudun lopettamaan kokonaan yli 10 vuotta sitten alkaneen akateemisen urani.

Oletko käynyt valmistumisen jälkeen jotain lisäkoulutuksia? 

Tohtorin tutkinnon ja siihen liittyvien jatko-opintojen lisäksi olen käynyt ISO 13485 (ja MDR/IVDR) – mukaisen sisäisen auditoijan koulutuksen.

Kuvaile tavallista työpäivääsi?  

Haastava kysymys, sillä työpäiväni ovat todella vaihtelevia, koska työmatkoja, asiakasdemoja ja erilaisia mittaushankkeita meillä on erittäin paljon. Tällä hetkellä ehkäpä tavallisin työpäivä on jotakuinkin tällainen:

6.00 – Herätys liian huonosti nukutun yön jälkeen vauvan touhuiluun ja jutusteluun

8.00 – Labralla

8.00–8.30 – Päivän ensimmäinen kahvi, sähköpostien purkua ja tehtävälistojen päivittelyä

8.30–10.00 – Labratyötä, projekteihin liittyviä kirjallisia töitä tai myyntimailien kirjoittelua

10.00–10.30 – Aamukahvipalaveri, jossa alun rennomman jutustelun jälkeen käydään läpi päivään liittyviä työasioita

10.30–15.30 – Aktiivista työaikaa (eli taas labratyötä, projekteihin liittyviä kirjallisia töitä tai myyntimailien kirjoittelua) usein sisältäen erinäisiä sisäisiä suunnittelupalavereja tai asiakaspalavereja. Nykyään lähes kaikki palaverit pidetään Teamsin välityksellä etänä

~15.30–16.00 – Kotiin

Koska olemme pieni vielä pieni yritys, joka pyrkii haalimaan asiakashankkeita maailmanlaajuisesti, jotkut sisäiset kokoukset tai asiakaspalaverit siirtyvät väistämättä iltaan. Nykyään pyrin pääasiassa irtautumaan töistä ennen neljää.

Mistä pidät eniten työssäsi?

Ehdottomasti työilmapiiristä, työporukasta sekä työn mielekkyydestä. Pienen yrityksen etuna on mielestäni se, että tarvetta monikerroksiselle yrityshierarkialle ei meillä oikeastaan ole. Siksi kaikki operatiivisessa toiminnassa jollain tavalla mukana olevat henkilöt toimitusjohtajaa myöten ovat tietyssä mielessä samalla viivalla ja kommunikaatio on rennompaa. Mielestäni se ja hyvä työporukka mahdollistaa kaikista parhaiten projekteihin liittyvien ongelmien ja haasteiden
ratkaisemisen.

Perheenlisäyksen myötä työn joustavuus on myös korostunut entistä tärkeämmäksi itselleni. Monessa isommassa yrityksessä voisi olla vaikeaa irtautua neuvolakäynnille tai siirtyä etätöihin, kun vauva sairastaa ja vaatii lisähoitoapua. Meillä kuitenkin kaikki tekevät aktiivisesti töitä tavoitteiden saavuttamiseksi emmekä ole nähneet tarpeelliseksi tai hyödylliseksi kellokorttimaista työajan seurantaa. Voi olla, että mahdollisen laajentumisen myötä toimintaa on välttämätöntä muuttaa jäykemmäksi, mutta nyt ainakin ”vapaampi” toimintamalli on osoittautunut toimivaksi.

Mitä tulevaisuuden haaveita sinulla on työelämään liittyen?  

Tähän on kaksi vastausta:

1. Tylsä oravanpyörähaave: Perheellisenä ja asuntolainallisena ihmisenä jatkuvan työllisyyden ja säännöllisten palkkatulojen merkitys on kasvanut mielessäni erittäin tärkeäksi. Siksi pienempänä haaveenani on auttaa osaamisellani ja työlläni saamaan Olfactomicsin liiketoiminta niin kannattavaksi ja projektikanta riittävän laajaksi, että voimme turvata nykyisen ja tulevan henkilöstömme palkansaannin moneksi kymmeneksi vuodeksi eteenpäin.

2. The Dream: Lennokkaampana haaveenani on auttaa Olfactomicsia murtautumaan alkuun usealle eri teollisuuden sektorille, niin että laitemyynnin tuotot mitataan kymmenissä miljoonissa. Tämän jälkeen voimme saattaa aloittamamme lääketieteellisen laitekehityksen loppuunsa, tuoda markkinoille jokaisessa kiinteän syövän leikkauksessa käytettävän teknologian ja pelastaa miljoonia ihmisiä syövän uusiutumiselta. Voimakkaan kasvun ja toiminnan skaalautumisen myötä Olfactomics olisi iso työllistäjä. Lopulta, mikäli tilanne olisi otollinen, toiminta voitaisiin myydä isolle kansainväliselle toimijalle sopuisaan muutaman miljardin kauppahintaan, mikä mahdollistaisi teknologiamme maailmanlaajuisen käyttöönoton (sekä osakkaiden taloudellisen riippumattomuuden).

Mitä vinkkejä antaisit alaa opiskeleville?   

Älä lannistu, jos tuntuu että et vielä tiedä mihin tai miten työllistyt. Biolääketieteen tekniikan opinnot antavat todella hyvät lähtökohdat menestyä työelämässä. Opiskele laaja-alaisesti itseäsi kiinnostavia asioita, mutta pyri kehittämään itsellesi myös ”helposti myytävä” erikoisosaamisalue, josta tiedät enemmän kuin keskiverto DI (esim. mekaniikka, regulaatiot, ohjelmointi, dataanalyysi).

Anton Kontunen // Olfactomics Oy
• Valmistunut biolääketieteen tekniikan Diplomi-insinööriksi syksyllä 2017
• Pääaineena oli biomittaukset ja sivuaineena elektroniikka
• Opiskeluaikana työskenteli kandityön jälkeen opintojen loppuun asti tutkimusapulaisena
• Nykyisin töissä Olfactomics Oy:ssä operatiivisen toiminnan johtajana, sekä osakkaana
• Kontusen Diplomityö voitti TEKin myöntämän ”Vuoden diplomityö” -palkinnon, joka mahdollisti
tutkimuksen jatkamisen tohtoriopinnoissa.
• Diplomityö teknologiasta, jolla voitaisiin ”haistaa syöpä”, hyödynsi myös Olfactomics Oy:n
tavoitteita teknologian kaupallistamiseen.
• Valmistumisen jälkeen Kontunen jatkoi tohtoriopintoihin, samalla työskennellen Olfactomicsillä
osa-aikaisesti System Engineer -työnimikkeellä.
• Kontunen väitteli tohtoriksi maaliskuussa 2022, jonka jälkeen hänen työnimikkeensä muuttui
operatiivisen toiminnan johtajaksi.
• Työpäivät ovat vaihtelevia, mutta voivat sisältää esimerkiksi labraa, projekteihin liittyvää
kirjallista työtä ja palavereita.