Uratarina - Markus Tuominen
International Flavors and Fragrances
Kuka olet?
Moi! Nimeni on Markus Tuominen ja mnää ole giltamme sääkrist raumlaisi bioner-alumni, mutta ehkä lukijoiden hermojen säästämiseksi taidan kuitenkin pysytellä ihan selkokielessä. Vietin Paavon turvallisessa huomassa noin 7 vuotta, ja ne vuodet olivat kyllä elämäni parasta aikaa, eikä vähiten hienon Bioner-yhteisön ansiosta! Ehdin myös toimia vuoden verran killan liikuntavastaavana, toivottavasti killan liikuntavuoroilla on edelleen hyvä meno!
Miten päädyit opiskelemaan bioteknologiaa ja biolääketieteen tekniikkaa?
Lukiossa vierähti parikin ensimmäistä vuotta miettiessä, että mihin suuntaan sitä lähtisi uraa rakentamaan. Vaikka luonnontieteiden, musiikin ja kielten opiskelut sujuivat kaikki hienosti, ei mikään silti oikeastaan herättänyt erityistä mielenkiintoa, ja aloin vaipua sellaisiin fiiliksiin, että täytyykö tässä nyt alkaa valitsemaan sitä vähiten nihkeältä tuntuvaa urapolkua. Kaikki kuitenkin muuttui, kun eksyin oikeastaan puolivahingossa syventävän biologian kurssille, jossa aiheena oli… Biotekniikka! Oli mielestäni äärimmäisen mielenkiintoista lukea miten niin kovin pienikokoisilla soluilla voi olla aivan mahdottoman monimutkaiset ja kehittyneet koneistot, ja mitä hyötyjä niitä valjastamalla sekä muokkaamalla on mahdollista saavuttaa. Noina hetkinä se tietynlainen insinööri heräsi minussa, enkä epäröinyt hetkeäkään lähteä opiskelemaan Biotekniikkaa Tampereelle.
Milloin valmistuit ja mikä oli pääaineesi? Entä sivuaineesi?
Valmistuin Syyslukukaudella 2023, pääaineena Industrial synthetic biology ja sivuaineena Computational biology. Jos miettii kurssivalintojani ja niiden hyödyllisyyttä, niin ainakin teollisen biotekniikan prosessi-insinöörinä riittävä fysiikan ja kemian ymmärrys on mielestäni kaikki kaikessa, työnkuvalle spesifimmät taidot perehdytetään sitten työpaikalla tapauskohtaisesti. Fermentointihommeleita lukuunottamatta en ole varsinaisia biotekniikan taitoja päässyt vielä nykyisessä pestissä juuri käyttämään.
Olitko töissä opiskeluaikana?
Olin lähes jokaisena kesänä töissä kiireapulaisena vanhempieni pienessä perheyrityksessä. Lisäksi diplomityötä tehdessäni vietin yhden kesän töissä yliopistolla tutkimusapulaisena, mikä oli todella siistiä!
Ensimmäinen työpaikkasi valmistumisen jälkeen?
Valmistumisen jälkeen päädyin töihin IFF:n (International Flavors and Fragrances) Jämsässä sijaitsevalle tehtaalle, jossa olen viihtynyt nyt lähes kahden vuoden ajan prosessi-insinöörin hommissa. Työnkuvaani kuului oikeastaan enemmän tai vähemmän kaikkien tehtaidemme prosessivaiheiden (fermentointi, entsyyminerotus ja jälkikäsittely) ongelmanratkaisu ja kehittäminen, sekä tekninen tuki tuoteprosessien siirroissa omalle tai sisartehtaille. Tuo aika tuli tosin juuri päätökseen, kun tartuin syyskuussa mahdollisuuteen hypätä tehtaan sisällä EHS-insinöörin saappaisiin.
Missä työskentelet tällä hetkellä?
Työskentelen tällä hetkellä IFF:llä EHS-insinöörinä (Environment, Health & Safety). Vastuualueisiini kuuluu mm. ympäristö-, kemikaali- ja prosessiturvallisuus, minkä lisäksi teen säännöllistä raportointia viranomaisille kyseisistä aiheista. Varsinaista EHS-insinöörin aiempaa koulutusta minulla ei ole, mutta se ei pestiin hakiessa/siirtyessä haitannut, sillä perehdytys on järjestetty hyvin ja aiemmat pari vuotta prosessi-insinöörinä ovat lisänneet hyvin ymmärrystäni tehtaamme turvallisuusriskeistä.
Kuinka päädyit nykyiseen työpaikkaasi?
Diplomityössäni pääsin Igor Vassilevin tutkimusryhmässä rakentamaan, operoimaan ja kehittämään omaa pientä tuotantofermentoriani, jossa mikrobit pelkistivät sähkövirran avulla hiilidioksidia pitkäketjuisiksi karboksylaateiksi, joilla on puolestaan teollisuudessa erinäisiä käyttökohteita. Vaikka minulla on myös valtavasti kiinnostusta mikrobien räätälöintiin geenimuokkauksien kautta, niin diplomityöni jälkeen tuntui luonnolliselta jatkumolta hypätä prosessi-insinööriksi IFF:lle Jämsän tehtaalle, missä puolessa tuotetaan mikrobien avulla arvokkaita entsyymejä teollisen skaalan fermentoreissa. Vaikka nyt hiljattain EHS-insinööriksi loikkaaminen onkin pieni askel poispäin opintojeni ydinsisällöstä, näin pestin kuitenkin mielenkiintoisena ja ennen kaikkea hyvin arvokkaana työkokemuksena tulevaisuutta ajatellen.
Oletko käynyt valmistumisen jälkeen jotain lisäkoulutuksia?
IFF on sen verran iso pulju, että meillä on oma erinomainen elektroninen oppimisalusta täynnä erilaisia koulutuskursseja ihan laidasta laitaan, ja sieltä onkin tullut ahmittua erinäisiä mielenkiintoisia kursseja. En ole kuitenkaan hakeutunut muihin uusiin koulutuksiin IFF:n sisäisiä koulutusohjelmia lukuunottamatta.
Kuvaile tavallista työpäivääsi?
Työpäiväni alkaa yleensä tehtaan jokapäiväisellä aamupalaverilla, jossa käydään läpi ajankohtaiset asiat, tuotantotilanne ja mahdolliset ongelmat. Sen jälkeen aamupäivä kuluu omien vastuualueiden ongelmanratkaisussa tai ”kentällä” pyöriessä. Lounaan jälkeinen iltapäivä on yleensä miinoitettu erinäisillä palavereilla, jotka ovat usein myös kansainvälisiä yhtiön eri toimipaikkojen ja sidosryhmien välillä. Päivään voi sisältyä myös aamu- ja iltapäiväkahvitauot, vähän päivän työkuormasta riippuen. Töitä on mahdollista tehdä myös etänä silloin kun tehtaalla ei ole läsnäoloa vaativia ongelmia, projekteja tai palavereita.
Mistä pidät eniten työssäsi?
Mukavat työkaverit (jopa yksi Porilainen!!11!1!), osittainen etätyömahdollisuus, itsenäisyys, ongelmanratkaisupähkinät, vapaat kädet innovointiin, hienot kansainväliset työreissut ja tehtaan kulttuuri huomioida hyvä hlökohtainen suorittaminen. Isona puljuna IFF:n sisällä on myös työmatkailun lisäksi mahdollisuudet siirtyä vaikka mihin pesteihin ulkomaille, mm. solukantojen kehityshommiin, joka on yhtenä tulevaisuuden tavoitteenani. Siinäpä ne.
Mitä tulevaisuuden haaveita sinulla on työelämään liittyen?
Päästä joskus (ulkomaille) töihin mielenkiintoisiin hommiin, joissa pääsee soveltamaan lähemmin ydinopintojani.
Mitä vinkkejä antaisit alaa opiskeleville?
Vaikea kertoa mitään taikatemppuja, sillä ei ole kovinkaan harvinaista, että ihmiset päätyvät valmistumisen jälkeen hommiin, jotka vain sivuavat tai sitten eivät liity ollenkaan opiskelujen ydinsisältöön. Jos päätyy esimerkiksi minun kaltaisesti biotekniikan hommiin lähemmäs teollista ympäristöä, niin painotan jälleen kemian ja fysiikan tietämystä. Ja tämä ei tarkoita sitä, että pitäisi ahmia yliopistossa noita aineita läjäpäin säieteoriaa myöten, vaan kunhan ymmärrät mitä ympärilläsi tapahtuu, miksi tapahtuu ja näin leikkisästi sanottuna — miten voit kikkailla asiat niin että valjastat luonnonlait paiskimaan sinulle hommia. Monet helpot koulun penkillä fysiikassa käytetyt yhtälöt ovat edelleen minullakin käytössä! Kannattaa myös muistaa, ettei kukaan työntekijä ole valmistumishetkellä oikeasti ”valmis”, sillä monet tärkeät asiat opitaan vasta työpaikalla, eli ei kannata ottaa sen suhteen liikaa paineita!
Editoija ja haastattelija: Tuomas Ryynänen